Francine
comments powered by Disqus

Blogi

Mikkeli, Kitee, Joutseno, Riihimäki ja Lahti

10.12.2013

Möysä2
Viimeinen puristus:
Mikkeli, Kitee, Joutseno, Riihimäki ja Lahti

Toiseksi viimeinen viikonloppu lähti käyntiin perinteisellä bussisekoilulla. Bussifirma ei edelleenkään onnistunut toimittamaan meille bussia, jota olisi voinut ajaa C-kortilla, joten edessä oli taas kuskin metsästys. Onneksi Pooli saatiin taas houkuteltua ratin taakse.

Tällä kertaa Mikkelin keikka oli Stopparissa, joka oli ennestään tuttu mesta. Hyvä lava ja hyvä boogie muutenkin. Sillä aikaa kun tekniikan jäbät pistivät kamoja pystyyn, kävin minä moikkaamassa tytärtäni Iiristä, joka asuu Mikkelissä. Eli kerrankin pystyi käyttämään luppoajan hyödyksi järjellisellä tavalla. Sen jälkeen soundcheck ja sitten hotellille.

mikkeli sound
Soundcheck Mikkelin Stopparissa

Stopparissa oli hyvin jengiä ja meno katossa, kun puolen yön aikaan läväytimme C'mon Let's Gon ilmoille.Hyvä keikka, tosin itse olisin voinut jättää sen jallukahvin juomatta ennen keikkaa...No, shit happens, mutta keikka oli kyllä muuten hyvä ja jengi silminnähden diggasi. Encoren kautta keikan jälkeiseen nestetankkaukseen ja sitten nukkumaan.

Mikkeli
Mikkelin meininkiä!


Lauantai aamuna matka jatkui Kiteelle. Ravintola Karhu oli uudistunut. Itseasiassa 100 prosenttisesti, sillä paikkakin oli muuttunut. Ja sehän oli vain pelkästään hyvä asia, sillä mesta näytti nyt todella hyvältä ja lava oli hyvän kokoinen. Kyllähän tästä bileet aikaiseksi saadaan.

Soundcheckin jälkeen hotellille tekemään pieni välikuolema ja sitten takaisin Karhuun. Ja kyllähän jengiä oli taas saapunut paikalle mukavasti. Tällä kertaa meikäläinen skarppasi, koska eilinen jallukyykkäys jäi hieman kaivelemaan mieltä. Loistava keikka ja loistava yleisö! Tänne täytyy tulla toistekin, varsinkin kun paikan fasiliteetit ovat nyt kunnossa verrattuna edelliseen ravintola Karhuun. 

Kitee
Kiteen Karhu Rocks!

Torstaina palattiin sorvin ääreen. Bussiongelmassa oltiinkin jo edetty vaiheeseen, jossa meillä oli bussi ainoastaan Joutsenon keikalla. Loput kaksi keikkaa hoidettaisiin sitten kuorma-autolla ja junakyydeillä. Joutsenon keikka jouduttiin perumaan elokuussa, kun Antti sairastui juuri keikan alla. Kyseessä oli siis eräänlainen paikkoheitto näin keilailutermein ilmaistuna. Ja hyvä että tehtiin! Penny Night on pienen kylän ainoa yökerho, jossa meininki on myös sen mukainen. Soundcheckissä paikka lavoineen todettiin hyväksi, joten speksit olivat iltaa varten kunnossa. 

Kun puolen yön jälkeen hyppäsimme lavalle oli Penny Night täynnä porukkaa, jotka vain odottivat milloin bileet polkaistaan käyntiin. Ja polkaistiinhan me ne käyntiin tutusti C'mon Let's go-biisillä. Meininki oli villi ja se taas aiheutti sen, että raflan lattia notkui porukan jalkojen alla siihen tahtiin, että mikkiständit olivat kaatua ja tanssilattian toisella puolella ollut mixerikin vaappui ylös alas. Omistaja kertoi myöhemmin, että lattiassa on joku kennosysteemi, joka ilmiön aiheuttaa. Outoa!

Joutseno
Joutseno rules!!

Keikka oli loistava, kuten yleisökin. Tännehän pitää tulla joskus uudestaan! Keikan jälkeen muutama neuvoa-antava naamariin ja sitten hotellille jatkamaan. Koska bussi lähti kohti Lahtea jo klo 7.30 oli itsestään selvää, että jatkot hotellilla tekniikan poikain kanssa kestivät puoli kuuteen....No bussin kyytiin ehtivät Antti, Mauro ja Mikko. Meikäläinen tuli kotiin komeasti junalla. 

Roka, Herkko ja Tuomo menivät suoraan Riihimäelle kuorma-autolle, joten niinpä valomestari Mikko ja minä päätimme sitten lähteä yhtä matkaa Riihimäen keikalle junalla.
Hyppäsimme Lahdessa junaan ja ei aikaakaan, kun huomasimme olevamme väärässä junassa! Juna oli menossa Helsinkiin ja oli vieläpä kallis pendolino, joten se harharetki maksoi molemmille 27,30 €.... Eli sen verran tyhmyydestä nähtävästi sakoitetaan.
Hyppäsimme Tikkurilassa pois ja otimme paikkarijunan Riihimäelle, jossa muut jätkät jo olivat roudaamassa. Escape on mielenkiintoinen mesta, jossa jouduimme hieman vääntämään asioista, ennenkuin meille sopimuksen mukaan kuuluvat takahuonetarjoilut olivat kohdillaan.

kori
Escape tarjosi lopulta raiderin mukaiset juomat   

 hamppi
 Rokan homehampurilainen

Nähtävästi paikassa ei ennen ole ollut bändejä joilla on raideri, koska asia oli henkilökunnalle ihan uusi juttu. Kamat saatiin pystyyn vasta ysin jälkeen eikä soundcheckkiä tehty, koska Antti oli vielä Lahdessa ja Mauro Helsingissä. Pikaisesti syömään paikalliseen kebab-mestaan, josta Roka onnistui saamaan homeisen hampurilaisen. Kivaa, eiks vaan?

Riksu
Riihimäen Escape Rolls!

Setti päräytettiin käyntiin puolelta öin, kun Antti ja Maurokin olivat saapuneet mestoille. Jengiä oli mukavasti, ainakin jos uskotaan henkilökuntaa, joka kertoi, ettei paikassa ole ollut aikaisemmin kerrallaan yhtä paljon jengiä. No mikä ettei! Jälleen hyvä keikka ja hyvä meininki! Keikan jälkeen otimme muutaman näkäräisen ja sitten nukkumaan nakkarin kautta.

Aamulla heräsimme Antin kanssa vasta yhdentoista jälkeen, mikä teki kyllä kropalle hyvää, kun sai nukuttua kunnon yöunet. Sitten pikaisesti junalla Lahteen vuoden viimeiselle keikalle.

Viiden aikoihin saavuin Möysän essolle soundcheckiin. Mesta oli tehnyt muutaman loistavan parannuksen sitten viime kerran, kun paikassa kävin. Lavaa oli korotettu ja muutenkin laajennettu. Lisäksi keskellä lattiaa olleet sohvat ja pöydät oli roudattu huitsin nevadaan. Näin oli saatu aikaan loistava musaklubi, jonne mahtuu about 400-450 ihmistä. Kuulimme, että kaikki 250 ennakkolippua oli myyty loppuun, joten illasta oli tulossa hyvä.

Mössö
Mössö eli Möysän Esso panoramassa soundcheckin aikaan

Antin kanssa teimme pikaisen checkin, sillä Mauro oli vielä kotonaan Helsingissä. Sen jälkeen olikin vuorossa kavereiden kanssa hengailua pikkujoulujen merkeissä. Tosin viinan ja kaljan juonti sai vielä toistaiseksi odottaa että keikka olisi ohi. Möysän Esso on siitä hyvä mesta, että siellä bändi aloittaa keikkansa ajoissa eli noin klo 21.00 tai 21.30 viimeistään. Ei siis tarvitse valvoa niin helvetin myöhään. 

Möysä1
Möysässä jengiä riitti!

Hyppäsimme lavalle klo 21.30 ja paikkahan oli kuin ammuttu täyteen. Alusta loppuun meininki oli helvetin komea ja bändikin veti yhden parhaista keikoistaan tänä vuonna. Huh! Keikan jälkeen oli loistavat fiilikset, sillä juuri näin keikkavuosi pitäisi aina lopettaa! 

Möysä
Rock this hometown!

Ja sitten olikin niiden pikkujoulujen aika. Kaverit messiin ja Teerenpeliin remuamaan...No ei siitä sen enempää....

Vielä kun muistan, niin ehdottomasti on kiiteltävä maailman parasta tekniikkaryhmää tästä vuodesta. Tuomo, Herkko, Mikko ja Roka ovat paitsi alansa ammattimiehiä, niin myös helvetin mukavaa seuraa ja kavereita joihin voi aina luottaa asiassa kuin asiassa. Erityisesti tästä vuodesta jäi mieleen yhdessä Berliiniin tekemämme ”The Living End-luokkaretki” Kiitos jätkät!

tekniikka
Maailman paras tekniikkaryhmä vauhdissa...

Sitten on kyllä ihan pakko kiittää kaikkia niitä ihania ihmisiä, jotka tänä vuonna eksyivät meidän keikoille tai ostivat meidän uuden albumin. Ilman teitä tämä keikkailu olisi aika kovaa ja raskasta työtä. Kyllä tässä tuntee itsensä etuoikeutetuksi, kun meillä on näin mahtavia faneja, jotka vuodesta toiseen jaksavat käydä meitä katsomassa ympäri Suomea. Siitä SUURKIITOS TEILLE YSTÄVÄT!!

Tämä oli bändille tärkeä vuosi, sillä uusi albumi on aina arvoitus myös itse bändillekin. Koskaan ei voi tietää miten se otetaan vastaan. No päätellen vastaanotosta keikoilla teimme hyvän levyn. Rohkeasti soitimme kaikkia Still Burning-albumin biisejä livenä. Olisi liian helppoa soittaa vain niitä vanhoja biisejä jukeboxin lailla ja kerätä rahat keikoista taskuun. Niinpä valitsimme hieman kunnianhimoisemman tien.

Luulenpa, että fanitkin löysivät uudelta levyltämme uusia suosikkibiisejä vanhojen rinnalle. Siltä ainakin vaikutti, sillä sen verran hyvin joillain henkilöillä näytti uusien biisien sanat jo olevan hallussa eturivissä. No, kyllähän me ne suosituimmat ”vanhat” biisitkin vielä soitetaan. Onhan setissä edelleen mm. Goodbye forever, She bop, Never Let you down, Annie, King for a day jne. Biisejä joita ei vain voi yksinkertaisesti jättää pois.

Keikat jatkuvat jo tammikuussa, jolloin tehdään yksi keikkaviikonloppu. Varsinainen kevätrundi starttaa maaliskuun puolivälissä ja käsittää 12 keikkaa. Tuskin maltan odottaa! 

Nähdään taas keikoilla, eiks jeh?!?!

Pete



Viestiä bändille



Varmenne :
Arkisto »

Uutiset

SEURAAVAT KEIKAT:

20.5. HELSINKI, Nosturi
          w/ Melrose

17.6. LOVIISA, Mopar Meet, Hotelli Zilton




 

 

Merchandise

    Verkkopaita

        WWW.VERKKOPAITA.COM

Keikkamyynti
Dex Viihde

Youtube